top of page
Jukkola 250
Jukkolantila250v.png

JUKKOLAN TILA
250 VUOTTA

Juhlistamme tänä kesänä Jukkolan tilan 250. toiminnan vuotta. Onnea Jukkolanmäki, onnea Jukkolan tila!

 

Jukkolanmäellä Jukkolan tilalla on ollut toimintaa ja Jukkolan suvun asutusta yhtäjaksoisesti 250 vuotta.  Juhlistamme tätä tarjoamalle kesäsesonkiin monenlaista ohjelmaa ja tapahtumaa hampurilaispäivistä kukkakimpun sidontakurssiin ja lapsille suunnatuista ohjelmapäivistä saunailtoihin. Tutustu juhlavuoden toimintaamme varauskalenterissamme, seuraa ilmoitteluamme someprofiileissamme, perehdy Jukkolan tilan historiaan ja tule kokemaan pala historiaa ja nykyaikaa Jukkolanmäen Navetanvintille kesällä!

Muutamia nostoja kesän 250-vuotisjuhlaohjelmasta

(lisätiedot varauskalenterissa):

su 29.6. Kansallispukutuuletuspäivä

ke 2.7. Hampurilaispäivä

to 3.7. Yhteislauluiltapäivä Navetanvintillä

su 6.7.-ke 9.7. Lasten päivät: traktoreita, kasvomaalausta ja poniajelua

ti 15.7. Kukkakimpun sidontakurssi x Lindell Flowers

ke 16.7. Luento Raumo Glasbrukista

to 17.7. Luento Jukkolanmäen ja Jukkolan tilan historiasta

ti 22.7. Hattupäivä kahvilassamme

su 27.7. Palapelin kokoamiskilpailu joukkueille

ti 29.7. Sellisti Jussi Makkosen konsertti Sibeliusta kesäillassa

ke 30.7Hampurilaispäivä

Jukkola tai Jukkolanmäki on ollut eräänlainen Lohtajan maamerkki jo kauan, kauemmin kuin kuin kotikaupunkimme Kokkola on ollut kaupunki. 1500-luvulla merivesi huuhteli Jukkolanmäen partaita, kunnes hitaasti merestä kohoava Vattajanniemi paljasti pohjoisen Euroopan laajimman dyynialueet ja ajoi rannan kauemmaksi. 

 

Jukkolanmäellä on ollut asutusta jo 1400-luvulla. Tiettävästi ensimmäinen isäntä, jonka myötä asutus vakiintui Jukkolanmäelle, on ollut 1440-luvulla syntynyt Juho "Jukko" Mattila-Siuru. Näiltä ajoilta Jukkola-nimi onkin todennäköisesti peräisin. Asuminen ja elinkeinot kehittyivät nopeasti suotuisilla rannikkoalueilla. 1500- ja 1700-luvuilla Jukkolanmäeksi  vakiintuneella mäellä on asunut  papistoa, virkamiehiä ja myös säätyläisiä, joiden merkittävän yhteiskunnallisen aseman vuoksi tuolta ajalta mäen historiasta löytyy tavallista enemmän merkintöjä . Näiden vuosisatojen aikana mäellä on toiminut mm. majatalo ja 100 vuoden ajan nimismiehen virkatalo, jossa on ollut myös lyhytaikaisvankila. Isovihan aikaan 1700-luvun alussa mäki tyhjeni venäläisten asuttaessa Jukkolaa. Lähdettyään he polttivat Jukkolasta 14 rakennusta.

 

Meren läheisyys ja kalastus auttoivat  vaikeina vuosina ja jälleenrakennuksessa.  Tila on siirtynyt nykyiselle Jukkolan suvulle vuonna 1775 säätyläisomistajien siirtyessä pois mäeltä ja talonpoikaisperheen tullessa tilalle. Erkki Olofinpoika Karhulahti osti Jukkolan tilan yhdessä vaimonsa ja kolmen poikansa kanssa Karl Josef Klusvensichin leskeltä Susanna Holstilta. Tässä yhteydessä talonpoikain sukunimi muuttui ajan yleisen tavan mukaan asuinpaikan myötä Jukkolaksi. Jukkolan tila lukeutui tässä vaiheessa pitäjän suurimpiin. Ikkunaluku talossa oli 19, joka oli tuohon aikaan ikkunoiden vasta hiljattain yleistyttyä tavanomaista  suurempi.

 

 Suuri talo ja tila ovat asuttaneet monia sukupolvia rinnakkain Jukkolanmäellä vuosisatoja. Jokainen isäntä on vuorollaan jatkanut kantatilaa ylläpitämällä, hoitamalla ja rakentamalla parhaan kykynsä mukaan. Kalastus, merenkulku ja erilaiset yritystoiminnat ovat antaneet lisäelantoa maataloustoiminnan ohessa useille sukupolville. Osaomistus kaljaasiin, kaappikellojen, ruumisarkkujen ja muiden puuesineiden veisto ja myynti ja edistyksellinen raamisaha ovat pitäneet mäellä asuneita kiireisinä.  Lähihistorian uusimpia yritysvaltauksia ovat olleet Jukkolanmäen Navetanvintin lisäksi Jukkola Foodin juustola, jonne toimitettiin tilalta 90-luvun alusta asti maitoa. 

 

Tällä hetkellä Jukkolan päätilaa luotsaa järjestyksessään jo 10. isäntä, Jussi Jukkola. Maataloustoiminta 85 hehtaarin peltopinta-alalla on edelleen tärkeää, mutta navetan vapauduttua karjasta avautuu samalla ovi uusille mahdollisuuksille. Jukkolanmäen Navetanvintti on ollut toiminnassa Jukkolanmäellä jo yli 10 vuotta. Juhlapalvelut, kahvila- ja kulttuuritoiminta sekä majoituspalvelut jatkavat mäellä nähtyä yritteliäisyyttä omalta osaltaan nykyajassa. Perinteet, juuret ja alkuperäisen kunnioitus ovat isossa roolissa tätä tarinaa. 

bottom of page